Sotilaskotityö

Suomessa sotilaskotityötä on tehty vuodesta 1918.  Ensimmäinen sotilaskoti avattiin HNMKY:n tiloihin Vuorikadulle, saksalaisten sotilaiden pyydettyä sitä silloiselta pääsihteeri Arthur Louhivuorelta. Saksalaisten lähdettyä tilalle tulivat suomalaiset sotilaat.

Syksyllä samana vuonna jääkärit kirjoittivat eri päivälehtiin vetoomuksen sotilaskotien perustamiseksi varuskuntapaikkakunnille. Sotilaat ja varusmiehet pääsisivät viettämään vapaa-aikaansa kodinomaisissa tiloissa ja voisivat lukea päivän lehtiä ja saada pientä purtavaa. Vetoomus tuottikin tulosta ja syksyn aikana perustettiin useita yhdistyksiä eri puolelle Suomea. Perusaatteemme sotilaskotityössä on pysynyt ennallaan saaden lisukkeeksi nykyisen yhteiskunnan tuomia lisäyksiä.

Vuonna 1921 sotilaskotiyhdistykset perustivat Sotilaskotiliiton koordinoimaan toimintaa ja neuvottelemaan yhteistyökumppanien kanssa.

Nykyisen brändimme munkin paistaminen aloitettiin 1930-luvulla, ja se on pitänyt paikkansa sotilaskotien myyntituotteissa.

Sotilaskodit ja vihreät sisaret olivat myös mukana sodassa, pitäen kanttiineja rintamalla ja toimien myös Lottakanttiineissa. Rintamalla siskoja oli noin 3000 ja koteja noin 100. Myös sotilaskotijärjestö joutui antamaan omat sankarivainajansa, kun Kuusamon Murtovaarassa Pohjois-Suomessa partisaani-väijytyksessä Liiton puheenjohtaja ja kaksi muuta sisarta saivat surmansa.

Sodan jälkeen sotilaskotityötä tehtiin matalalla profiililla vain varuskuntien sisällä.

1980-luvulla tulimme näkösälle ja saimme liikkua sotilaskotivaatteissa myös siviilimaailmassa. Seuraavalla vuosikymmenellä nostimme profiiliamme lisää ja saimme oma lipun 1994. Vuonna 2001 Tasavallan presidentti myönsi järjestölle Vapauden ristin.

Tänä päivänä sotilaskotiyhdistyksiä on 36 kpl joista yksi on Sotilaskotiperinneyhdistys. Vapaaehtoisia sisaria ja veljiä vuonna 2020 oli 4 562 henkilöä ja vapaaehtoistyönä tehtiin 90 739 tuntia työtä varusmiesten, naisten ja reservin kertausharjoituksissa olevien hyväksi. 2020 alkanut koronapandemia on rajoittanut vapaaehtoisten toimintaa sotilaskodeissa. 

Nykyinen Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry on toisaalta nuorin, toisaalta vanhin Sotilaskotiliittoon kuuluvista yhdistyksistä. Yhdistys aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa, kun Helsingin NMKY:n sotilaskotityö ja Santahaminan sotilaskotiyhdistys ry - molemmat Santahaminan saarella toimivia - lakkauttivat toimintansa ja perustettiin uusi yhdistys. Yhdistys vaalii vanhojen yhdistysten perinteitä. Helsingin NMKY avasi Suomen ensimmäisen sotilaskodin 15.4.1918, ja Santahaminan sotilaskotiyhdistys, joka perustettiin 16.12.1981 on palvellut kadetteja 1.3.1982 lähtien. Yhdistyksellämme on kaksi sotilaskotia sekä sotilaskotikanttiini, joissa palvelemme niin varusmiespalvelustaan suorittavia varusmiehiä kuin Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita.

Santahaminan kasarmialueen keskellä sijaitseva Kaartin jääkärirykmentin perinnetalo (aik. Jääkäritalo) valmistui vuonna 1900. Venäjän vallan aikana rakennukseen oli sijoitettu Viaporin varuskuntaan kuulunut Miinakomppanian toimisto. Suomen itsenäistyttyä Santahaminaan sijoitettiin Uudenmaan Rykmentti. Rykmentin aliupseerit pitivät talossa kerhoaan. 1930-luvun alussa rakennus saneerattiin ja Santahaminan toiseksi vanhin sotilaskoti sijoittui siihen seuraavien viidenkymmenen vuoden ajaksi. Uuteen rakennukseen siirryttiin 1.1.1980 ja siinä toimitaan edelleen.

Huonoon kuntoon mennyt talo sai purkutuomion 1980-luvun alussa.  Talo oli jonkun aikaa tyhjillään kunnes kilta otti vastuulleen rakennuksen kunnostamisen Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinnetilaksi. Syksyllä 1988 rakennus otettiin juhlallisesti pataljoonan ja killan käyttöön.

Eri mahdollisuuksista harrastaa Santahaminassa on kuvattu osiossa Jaostot.

Sotilaskotityöstä ja yhdistyksistä tarkemmin Sotilaskotiliiton sivuilla www.sotilaskotiliitto.fi

Muuta historiaa